Lempparilaukku näin keväällä. Niin pirteän värinen!
Moi! Taas on vähän yli viikko vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoitin. Vaikka mulla onkin kuvamatskua ja inspiraatiota ei aika tahdo riittää kaikkeen. Mutta kyllä tämä tästä.
Nyt ajattelin kuitenkin kirjoittaa niinkin kepeästä aiheesta kuin vaaleista. Vaikka 70% äänestysprosentti onkin aika tyypillinen, olen siihen pettynyt. Melkein kolmasosa suomalaisista jätti äänestämättä, ja se kolmasosa olisi voinut tehdä valtavia asioita tulevan neljän vuoden hyväksi. Esimerkiksi se, että perussuomalaisilla on nyt toiseksi eniten paikkoja eduskunnassa, olisi voitu välttää jos tämä kolmasosa olisi äänestänyt. Toivon sydämeni pohjasta että he, jotka eivät äänestäneet, jättivät äänestämättä jostakin paremmasta syystä kuin siitä etteivät jaksaneet tai olleet perehtyneet ehdokkaisiin. Se on huono tekosyy.
Onko niin, että näin suuri osa kansasta on oikeasti perussuomalaisten kanssa samaa mieltä? Onko kansastamme toiseksi suurin äänestävä osa sitä mieltä, että somalit ja homoseksuaalit pitäisi karkottaa Ahvenanmaalle? Tai että meidän kannattaa eristäytyä muista pohjoismaista ja euroopan maista koska "pärjäämme paremmin omillamme"? Tai että suomenruotsalaisten kuuluisi ommella vaatteisiinsa merkki, jossa lukee hurri? Haluammeko hallitukseen puolueen, jonka puolueohjelma täyttää rasismin kriteerit? Olen erittäin pettynyt suomen kansaan. Olen pettynyt siihen, että yli 17% äänestäneistä haluavat asioita, jotka ovat ihmisoikeuksien vastaisia.
Hienoa on kuitenkin se, että esimerkiksi Vihreät saivat viisi paikkaa lisää eduskunnassa. Iloitsen siitä, että kasvava osa suomalaisista äänestää ympäristön, tasa-arvon, kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Hienoa on myös se, että eduskunnan keski-ikä laski. On upeaa, että nuoret ja fiksut ehdokkaat saavat enemmän tilaa politiikassa. Minä uskon siihen, että tämä maa saadaan jaloilleen näiden asioiden kautta, eikä vihan tai katkeruuden.
Sitä on jo tässä maailmassa aivan liikaa.
